tiistai 25. lokakuuta 2016

Epäonnistumista

Mistä aloitan? Tällä hetkellä kaikki tuntuu junnaavan paikoillaa, kehitystä ei tapahdu tai ainakin siltä musta tuntuu.

Muutama viikko sitten mun itsetunto koki kovan kolauksen lenkillä jossa piti juosta yhdessä, mä juoksin yksin. Sen jälkeen kaikki on tuntunut todella vaikealta. Joka ikinen kerta kun lenkkarit puen jalkaani ja lähden hölkkäilemään, musta tuntuu etten mä jaksa, en mä pysty, mä olen paska, miten ihmeessä mä olen kuvitellut että musta on juoksemaan sitä puolikasta maratonia. Jalat painaa miljoona kiloa ja keuhkot pyrkii pihalle jokaisella hengityksellä. Onko musta tähän? Tähänkö tämäkin harrastus loppu? Siihen etten mä vaan pysty, mä en ole hyvä tässäkään.

Juoksuohjelma jonka mukaan mun pitäisi ihan näillä näppäimillä juosta se 10km on tyssännyt siihen kohtaan jossa juostaan 35min. Sen viikon olen alottanut nyt uudestaan kolme kertaa, viimeksi eilen. Mä haluan pystyä tähän, mä en halua luovuttaa. Mutta miksi silti kaikki tuntuu niin kovin kovin vaikealle.

Suurin vaikeus mulla on kuntosalilla. Mulla on saliohjelma kyllä mutta sen toteutus onkin sitten ihan eri juttu. Mistä mulle kesän aikana kehittyi jonkinmoinen salikammo etten enää kehtaa/uskalla painaa siellä täysillä. Miten yhtäkkiä en tiedä painoista mitään, en osaa tekniikkaa en yhtään mitään. PT saliharjoituksiin olis täysin kohdallaan, mutta ei niillä hinnoilla. Ja tässä mulla on ongelma mistä en tunnu pääsevän yli. Yksin en saa siellä salilla mitään fiksua aikaseksi. Onko puuttuva salitreeni syy siihen että juoksu ei onnistu?

Tästä tuli nyt näemmä kauhea avautumis postaus, mutta nyt sain ainakin kirjotettua tämän jonka kirjoitusta olen suunnitellut jo hetken. Eilinen lenkki tuntui jo ihan hyvältä joten ehkäpä tämä tästä pikkuhiljaa.

Miten te pääsette yli vastoinkäymisistä? Mistä löytää voima ja energia jatkaa?

1 kommentti:

  1. Jaa-a. En oikein osaa muuta sanoa kuin, että minulle on tullut noita samoja hetkiä tasaisin väliajoin, siis, että mikään ei tunnu sujuvan.
    En jättäisi treenejä kokonaan väliin pitkäksi aikaa, kun silloin aloittaminen on taas vaikeaa. Miten olisi itsensä palkitseminen jollakin, kun saa treenin tehtyä loppuun asti? Sen ei tarvitse olla iso juttu: Kahvi/teehetki rauhassa, pala suklaata, hetki hyvän kirjan kanssa tai uusi treenipaita.
    Itselleni vaikein aika alkaa nyt, kun illat pimenevät eikä ole lunta. Metsään en enää uskalla lähteä lenkille ja kaduilla juokseminen ei aina maita. Itselläni auttaa pieni ajatusleikki, että mitäs sitten, jos en kävisi lenkillä, mihin se aika sitten menisi? Luultavasti telkun/tietokoneen ääressä istumiseen. Ei hyvä sekään. Toinen, mikä auttaa on ilmoittautuminen johonkin juoksutapahtumaan, vaikkei siellä kilpaisi kuin itsensä kanssa. Olen ollut nyt muutamassa tapahtumassa ja aina loppupään juoksijoiden/hölkkäilijöiden joukossa, mutta yhtään ei ole maaliin tullessa harmittanut, päinvastoin.
    Tsemppiä treeneihin! Sinnittele vielä :-)

    VastaaPoista